Tsaari Pietari I (myöhemmin Pietari Suuri) 9. kesäkuuta 1672 Moskova- 8. helmikuuta 1725 Pietari.
Pietari syntyi 9. kesäkuuta vuonna 1672 tsaari Aleksei Mihailovitsin poikana. Tsaari Alesein ensimmäinen vaimo Maria Miloslavskaja oli kuollut vuonna 1669 ja tsaari oli mennyt pari vuotta myöhemmin uudelleen naimisiin itseään 20 vuotta nuoremman Natalia Naryskinan kanssa. Avioparin lapsi oli poika, joka sai siis nimen Pietari. Tsaari Aleksei kuoli vuonna 1676, minkä jälkeen nousi 15-vuotias Fedor, poika Aleksein ensimmäisestä avioliitosta. Aleksein leski Natalia ja tämän nelivuotias poika Pietari lähetettiin pois Moskovan lähistöltä juonitteluiden ja tapahtumien keskipisteestä.
Sairaalloisen Fedor III:n hallituskausi jäi lyhyeksi, sillä hän kuoli kuusi vuotta valtaannousun jälkeen 1682. Lyhyen kiistelyn jälkeen Pietari valittiin tsaariksi yhdessä mielisairaan velipuolensa kanssa. Jo pidemmän aikaan tyytymättömät rappeutumaan päässeet Iivana Julman luomat etuoikeutetut ampumasotilas- eli streltsiosastot nousivat kapinaan. Minkä tuoksinnassa Pietarin äidin suku tapettiin käytännöllisesti katsoen kokonaan, osittain 10-vuotiaan Pietarin silmien alla. Pietarin sisarpuolesta Sofiasta tuli sijaishallitsija. Pietari ja hänen äitinsä karkotettiin tämän jälkeen uudelleen pois Kremlistä Preobrazjenskojen kylään. Pietarin opinnot alkoivat sekavasti ja monen opettajan johdolla. Arimetiikkaa, geometriaa, tykistöoppia ja linnoitustaidon alkeita. Nuorena paljastui hänen halunsa tietää kaikesta jotain, kuitenkaan mihinkään kunnolla syventymättä.
Pietarin löytämällä vanhalla pienellä purjeveneellä hän oppi merenkulun alkeet ja alkoi haaveilla oman Venäjän laivaston perustamista. Tuolloinhan Venäjällä oli yksi ainoa satama. Arkangel kaukana Vienanmeren rannalla.
Sijaishallitsija Sofia katsoi asemansa uhatuksi, kun edelleen virallisesti tsaariksi valittu Pietari koko ajan varttui mieheksi. Vuonna 1689 Sofia määräsi streltsit murhaamaan Pietarin, mutta tämä sai aikeesta vihiä etukäteen ja pääsi pakenemaan.
Pietari pääsi voitolle hänen ja Sofian välisestä valtataistelusta ja tappion kärsinyt Sofia lähetettiin luostariin ja näin Pietari otti hallitusohjat käsiinsä vuonna 1689.
1690-luvulla Pietari loi vanhan ideansa ja toisaalta myös ymmärtämiensä sodankäynnin realiteettien mukaisesti Venäjälle laivaston Mustallemerelle. Laivaston kustannukset jaettiin rikkaiden maanomistajien kesken. Pietari itsekin ahersi muiden työläisten joukossa rakentamassa omaa laivastoaan.
Pietari haali tietoa ja ideoita puolitoista vuotta kestäneellä matkallaan Länsi-Eurooppaan. Hän tutustui eri hoveihin, oppi länsimaisia tapoja ja ajatuksia ja pääsi myös sisälle ajan diplomaattiseen juonitteluun.
Pietarin ollessa matkallaan hän sai kuulla streltsien uudesta kapinayrityksestä 1698 ja tiedon saatuaan tsaari palasi kiireesti takaisin Moskovaan. Osoittaen Euroopan matkansa opit tsaari määräsi streltsejä kuulusteltavaksi ja kidutettavaksi hyvin julmasti ja omaakin verenhimoisuuttaan osoittaen Pietari mestasi syyllisiksi todettuja omin käsin. Hänen käskystään kapinallisten ruumiit jätettiin viideksi kuukaudeksi paikalleen roikkumaan tai maahan lojumaan. Myöhemmin Pietari jatkoi uudistuksiaan ja pyrki nykyaikaistamaan suurta ja takapajuiseksi katsomaansa Venäjää. Pietari uudisti vanhaa hallintoa, edisti opetusta, järjesti kirkon olot ja määräsi että valtion hallinnossa ylenemisen oli perustettava virka-ansioihin. Hän lähetti nuoria venäläisiä Länsi-Eurooppaan opiskelemaan armeijan, laivaston ja teollisuuden tietoja ja taitoja. Loi 300 000 miestä käsittävän ammattiarmeijan ja Venäjän ensimmäisen laivaston.
Tsaari oli kiinnostunut Itämerestä jota Ruotsi oli koko 1600-luvun hallinnut. Lähinnä Puolan August II:n vaikutuksesta Pietari hylkäsi Turkin suunnan ja kääntyi sen sijaan Ruotsin hallitisijaa Kaarle XII:ttä vastaan.
Laadittiin erinlaisia liittosopimuksia, jotka yhdistivät Puolan, Tanskan ja Venäjän Ruotsia vastaan. Pietari haaveili pääsystä Itämerelle ja muinoin Tarton ja Narvan kaupunkien valtaamisesta itselleen. Liittolaiset kuitenkin aloittivat sodan ilman Pietaria. Tanska taipui nopeasti häpeälliseen erillisrauhaan. Kun Venäjä sai solmittua rauhan Turkin kanssa oli Pietari vapaa käymään vihdoin Ruotsin kimppuun. Pietari taisteli voitokkaasti Rutosia vastaan Suuressa Pohjan Sodassa (1700-1721).
Miehitti Suomen isonvihan vuosiksi ja rakensi voittomaalle Nevajoen suuhun pääkaupunkinsa Pietarin, jossa tuhannet venäläiset maaorjat ja Karjalan kannaksen talonpojat kuolivat. Ratkaiseva taistelu siis käytiin Pultavassa kesäkuussa 1709, jossa noin 40 000 miehen vahvuinen armeija löi Rutosin voittamattoman armeijan.
Venäjän ensimmäinen laivasto eli Pietarin Suuren Itämeren laivasto kukisti Ruotsin laivaston Hangossa 1714. Hän rakensi laivaston myös Mustallemerelle, mutta se joutui ottomaanien käsiin 1711. Suuren Pohjan Sodan päättäneessä Uudenkaupungin rauhassa 1721 Itämeren maakunnat siirtyivät Ruotsilta Venäjälle. Pian rauhanteon jälkeen Pietari otti arvonimen "koko Venäjänmaan keisari".
